tiistai 8. joulukuuta 2015

TUNTEIDEN TIISTAI

Pysäytän pyörän muiden pyörien joukkoon. Pyöriä on paljon, joka on ihme sillä eletäänhän jo joulukuuta. Kävelen sisälle kauppakeskukseen ja vaikka on vasta puoli päivä, kaupoissa kuhisee ihmisvirta, kahvilat ovat täynnä ihmisiä juomassa jouluisia kahveja joita mainostetaan jokaisen kahvilan kohdalla, - "piparkakku latte" lukee isoilla jouluhenkisillä kirjaimilla.

Tarkoitus on käydä ostamssa ikkunaan joulutähti tuomaan jouluista tunnelmaa, mutta pian huomaan jo hypisteleväni erästä takkia joka roikkuu vaaterekissä muiden takkien seassa. Silmäilen sitä ja huomaan -50% lapun. "Täytyyhän tätä käydä kokeilemassa" päätän ja suuntaan sovituskoppiin.


En tiedä muista, mutta itselläni vaatteiden osto ei ole aina niin helppoa. Mietin ja pähkäilen, onko vaate istuva, käytännöllinen ja toimiva muiden vaatteiteni kanssa. Otan kuvan ja lähetän sen äkkiä kavereilleni, saan peukkuja ja myöntymisen merkkejä. Vielä hetken sovituskopissa peilin edessä pyöriessäni päätän kävellä kassan kautta ulos kaupasta. Muutaman nopean katseen kautta käyn pari seuraavaa kauppaa ja olen salaa tyytyväinen siitä, etten löydä mitään mikä jäisi kummittelemaan mieleen. Nimittäin kauheasti ylimääräistä ei ole ja lahjojakin pitäisi vielä ostaa. Ai niin ne lahjat...

Lopuksi suuntaan sinne, minkä takia olin alunperin tullutkin, kävelen suoraan jouluvalo osastolle ja silmäilen tähtiä. Eri kokoisia ja värisiä. Taidan näyttää mietteliäältä, kun taakseni ilmestyy myyjä kysyäkseen tarvitsenko apua.


Tähti ostettu ja ruokakauppaan, katsotaan kun pääsen kotiin asti saanko tähden koottua.
Kaupassa on porukkaa niin kuin aina. Ostan vain välttämättömät ruoka aineet, koska pyörän ja kauppakassien yhdistelmä ei ole ihan se parhain. 

Lösähdän sängylle, selaan puhelinta, jonka jälkeen puran kassin ja siirryn kahvinkeittoon. Vaihdan päälle pitkät polvisukat ja ison villatakin. Hörpin kuumaa kahvia ja kuuntelen musiikkia. Taustalla soi rentoja kappaleita ja ulkona alkaa hämärtyä uhkaavasti. 

Myöhemmin saan tähden koottua, huomaan kuitenkin ettei minulla ole mitään mihin saisin sen laitettua roikkumaan. Seuraavaksi pitääkin hommata vasara ja naula! 

Istun hiljaa sängyllä ja nojaan kylmää seinää vasten. Kuulen kuinka naapurista kuuluu puheen sorinaa, joku vetää vessan ja pienen lapsen ääni kaikuu rappukäytävästä. Kaikkien näiden ihmisten, asuntojen ja seinien ympäröimänä olo on yksinäinen. Nielaisen ja tunnen kuinka pieni hymy ulottuu huulille, tiesin kyllä, että sitä voi itsensä yksinäiseksi tuntea, enhän ole asunut ennen yksin tai ollut näin paljon yksin kuin tämän syksyn aikana.  On vain minä ja pieni asuntoni. Ja se joulutähti, joka palaa lattialla.


8 kommenttia:

  1. Vitsit miten ihana toi tekstin loppu! Kannattaa opetella nauttimaan yksinolosta, se on ihan rentouttavaa. :) Söötit kuvat<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kiitos <3 Ja niin mä aijonkin, pikku hiljaa tässä opitaan elelemään yksikseni! Oon kyllä suurimman osan ajasta nauttinut, mitä nyt välillä voi tuntua vähän yksinäiseltä kun ei ole edes telkkaria kaverina, haha :-D Kiitos ihana <3

      Poista
  2. Kirjoitat todella ihanasti ja taitavasti. Se on surullista, kuinka harva enää kirjoittaa tai miettii mitä ja miten kirjoittaa blogiinsa. Tätä oli ilo lukea. Kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi iso kiitos ihanasta kommentista! Tälläiset kommentit lämmittää niin sydäntä kuin mieltä :´)<3 Ja se on totta, että useat kirjoittavat hieman pintapuolisemmin, mutta sekin on hyvä. Itse tykkään kirjoittaa vähän avoimemmalta kantilta ja tunnepohjaisesti :´)

      Poista
  3. Muruuu <3 Mä tuun auttaa sua joulutähden kaa!!

    VastaaPoista
  4. Ihanasti kirjoitettu ♥ Ilmaiset kaiken niin aidosti ja vaikutat tosi symppikseltä ihmiseltä :) Voin uskoa että välillä tuntee olonnsa yksinäiseksi, varsinkin jos on juuri muuttanut ensimmäiseen omaan asuntoonsa. Pääasia kuitenkin ettei jää siihen tunteeseen vellomaan, vaan yrittää keksiä jotain pientä puuhastelua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos paljon Tuuli <3 Ihanaa palautetta mun kirjoituksista! :´) Niinpä, se on totta! Onneksi ne on aina ohi meneviä hetkiä ja silloin mä yritänkin keksiä jotain muuta, esim. blogin kirjoittelua tai kaverille soittoa :) Ihanaa joulun odotusta sulle! <3

      Poista