perjantai 26. helmikuuta 2016

TULEVA LEIJONAKUNINGAS

Niin että mistä tietää että on ollut hyvä päivä tai hyvä viikko? Siitä fiiliksestä, että hymyilyttää, elämä rullailee ja osaa nauttia joka ikisestä lusikallisesta lempi puuroa, edes lumihiutaleet kasvoilla eivät haittaa, vaikka salaa toivoisikin kevään jo tulevan tai sittenkin sen jo olevan. 

Anna Puuta on tullut kuunneltua viime lauantaisen keikan jälkeen oikeen urakalla, peittoon on iltaisin kääriydytty ja pistetty musat kaakkoon, kuunneltu, pohdittu, itkut päästetty mutta samalla saatu olo omalla tavallaan vahvaksi. Miten joku tai jokin voikin osata koskettaa niin syvästi monella tapaa? 


Välillä on niitä päiviä kun elämä potkii päähän. Miks sen pitäs potkia? Persuksille voi muutaman onnen potkun heittää, mutta muuten ei muita potkuja tarvitsis tulla. Ainakaan minä en sellaisia halua.

Niinkuin mainitsin edellisessä postauksessa reistailevasta olkapäästä. Noh, se jatkaa omaa reistailuaan ja alkaa tällä tytöllä olemaan silmät kuin hermotkin ristissä. Liikuntakielto, hyi mikä sana. Ihan nousee karvat pystyyn. Mä en halua olla liikunkiellossa, en nyt enkä ens kuussa, en oikeastaan ikinä. Voisinko päättää niin? Nähtävästi joku isompi tahto on sanonut etten voi. Mutta entä jos se liikunta on ilo, onni ja henkireikä elämään? Sittenkun se pistetään pussiin ja sanotaan, ettei voida vähään aikaan sitä sieltä ulos ottaa niin mites suu pannaan, tai pikemminkin miten pää pannaan, ettei se mene sekaisin tai järjiltään, you know?

Nyt mä pidän sormet ja varpaat ristissä, että saan pian ajan lekurille ja pääsen kuulemaan tän kohtalon, leikkauksia en edes halua miettiä, koska mähän en mihinkään kuukausien liikuntakieltoon ala, mutta entäs jos on sitten pakko? No kai mä sitten...



Elämässä kun pitäs osata nauttia, mennä ja olla, niinku go with the flow. Nyt kyllä olen lapsellinen ja näytän keskaria kaikelle ja kaikille, syön hyvää ruokaa (persukele kun ei ole sitä suklaata, eikä ketään joka kävis sitä mulle hakemassa, voisko kenties joku teistä? Saisit pusun kaupan päälle) ja kuuntelen Anna Puuta niin, että kuuluu! Kiitos ja hei hei. 

No ei vaites, joskus on hyvä murjottaa jos siltä tuntuu, päästää ne pienet pirut ja peikot ulos ja heittää ne muumilaakson toiselle puoelle, haisulin kaveriksi. Ehkä tää elämä opettaa sitten omalla tavallaan, joskus kun vaan miettii että onhan tässä potkittu jo ihan tarpeeksi, voisko välillä olla sellasta huoleltonta ja helppoa? Ja varmasti onkin, mutta nyt kyllä istun laput silmillä ja näytän elämälle mun kauniit keskarit, sitten kun se taas kohtelee mua nätisti lupaan antaa sille pusut jos toisetkin. Aamen.


Mutta kyllä ne valosatkin ajat koittaa, eihän sen elämän kuulukkaan olla tappavan tasasta ja tylsää. Ehkä elämä ei ole ruusuilla tanssimista (sattuis jalkapohjiin muuten varmaan pirusti) mutta pieniä kukkasia kuitenkin, vai mitä? 


Ehkä tänään tai vielä joskus oleva ihmisen puolikas on tuleva leijonakuningas.

8 kommenttia:

  1. <3<3<3 Rakastan tätä postausta

    VastaaPoista
  2. Tää on paras teksti sulta mitä oon lukenu! Entiiä miks, tuli vaa semmone fiiilis. Oot ihana<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii taidankin arvata kukas sieltä kirjottelee ;) Ja awws, voi kiitos! Itsekkin olet erittäin ihanainen <3

      Poista
  3. Oo, ompa kaunis teksti! Mulla oli eilen fiilis jolloin teki mieli ees pikkasen näyttää keskaria elämälle, mutta tänään aurinko paistaa. Ihan konkreettisestikin. Päivä on kaunis, nautitaan siitä!:) Kukkasista puheenollen, taidampa käydä ostamassa kimpun kukkia kotia koristamaan ja laittaa minäkin Anna Puun soimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Ja nyt kyllä aurinko antaa parastaan, nautitaan siis siitä <3 Piristää kyllä ihanasti mieltä! Ja joo joskus on sellanen fiilis, että vois näyttää keskarit kaikille ja kaikelle, mutta onneksi on myös näitä hyviä auringon täyteisiä päiviä siellä seassa. Kukat kuulostaa erittäin hyvältä, mäkin voisin tänne jonkun kimpun käydä ostamassa, kevättä kohti kun mennään <3 Ja Anna Puu.. Siinä vasta naikkonen <3 Ihanaa kevään odotusta sulle! :´)

      Poista