perjantai 17. kesäkuuta 2016

TÄLLÄ HETKELLÄ

Pää täynnä ajatuksia, inspiraatiota, sanottavaa ja kerrottavaa. Niin paljon kaikkea mitä haluaisi tehdä ja kokea.

Mutta samalla, pää täynnä tyhjyyttä, inspiraatio kadoksissa, ei sanottavaa tai kerrottavaa, ei yhtikäs mitään. 

Myönnän. Olen väsynyt, olen poikki, olen hukassa oleva. Tällä hetkellä tahtoisin, etten juoksisi enää kellon perässä. Ettei mun tarvitsisi olla koko ajan aikaani edellä ja ehtiä tekemään kaikkea mahdollista.


Siinä vaiheessa kun löytää itsensä stressaantumasta joka ikisestä pienestäkin kotityö asiasta, töistä tai tulevaisuuden ajattelusta, tulee stoppi. 

Ja se on stoppi, mihin ei riitä pelkkä viikonloppu. Ei riitä kaksi päivää jollon saan vain olla ja tehdä mitä mieli lystää. Vaan tarvitsen enemmän kuin sen viikonlopun. Tarvitsen loman ja sen tuoman stopin. 

Tällä hetkellä pakkaan tavarani ja töiden jälkeen lähden kohti keski-suomea ja mökkiä. Ja kun palaan, voi olla, että olo on paljon helpotuneempi mitä se on viime aikoina ollut. Mutta just nyt tuntuu tältä.

kuvat: Laura Laukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti