torstai 24. marraskuuta 2016

PIENI BREIKKI ARJEN KESKELLE KIITOS

Herään aamulla, kurkku tuntuu karhealta, olo on ollut koko viikon todella väsynyt kymmenen tuntisista yöunista huolimatta, - huomaan että vaikka olenkin koko viikon nukkunut erittäin riittävästi, olo ei ole kuitenkaan sellainen. 


Nyt kun lumen sulamisesta on kulunut viikko, huomaa kuinka järkyttävän pimeää on aamusta iltaan, sitä vaan odottaa milloin valostuisi ja pian sitä tajuaakin, että "ei hitto, eihän tässä enää valostu kun klo 3 päivällä alkaa jo hämärtymään". - Jep se vie mehut ja inpiksen itsekultakin.
Ja vaikka mä kuinka rakastan mun arkea: töitä, treenejä, koti-iltoja ja kavereiden näkemistä, välillä mut kalvaa tietynlainen turhaituneisuus. Kun viisi päivää viikossa pyörii aikalailla vaan töiden ja treenien ympärillä, pyhittyy viikonloput yleensä olemiselle ja ystäville. Kuitenkin ne viikonloput tuppaa kulumaan tuossa tuokiossa ja pian taas huomataan uuden viikon alkaneeksi,- huomaan itsessäni pieniä turhautuneisuuden merkkejä.

Miten olis vaikka time out? Pieni breikki, aikalisä tähän viikon keskelle, esim yksi vapaapäivä keskelle viikkoa? Silloin ehtisi tehdä vähän enemmän niitä mieluisia juttuja joita ei aina viilonloppunakaan ehdi.



Mä oon sellainen tyyppi, joka helposti kyllästyy ja turhautuu jos asiat kulkevat jatkuvasti samalla moodilla, - tosin, mä oon myös sellainen joka helppsti jämähtää siihen normaaliin treenit-työt-koti akselille. Höh ja möh. Mä vaan haluisin vähän jotain uutta, jotain jännitystä tai edes sen yhden vapaapäivän viikkoon lisää, että mun into pysyis korkeammalla arjen suhteen.

En pistäis myöskään pahitteeksi maiseman vaihdosta, pientä ulkomaanreissua, uusia kokemuksia ja nähtäviä paikkoja. Olis kyse sitten parin viikon mittaisesta tai pidennetystä viikonloppureissusta. Edes jonkunmoinen reissu tekis varmasti terää, tosin, reissuja ei kuitenkaan ole tulossa kuin vasta ehkä ensi keväänä, siihen asti siis...



Onneksi joululoma häämöttää ja blakkarissa onkin tulossa paljon vapaa-aikaa, ehkä mä sitten saan nautittua kaikesta vapaudesta niin että arkikin maistuu taas paremmalta.

Nyt mä kuitenkin kääriydyn täältä sohvanpohjalta ylös ruuan ja teen laittoon, toivon, ettei töissä tän hetken flunssa aalto ottais vaan otetta mustakin... 

Mites teillä? Sujuuko arki ja maistuuko se mukavalta vai kaipaatko säkin kenties jotain uutta tän kaiken tavallisen keskelle? Tsemppiä jokaiselle tän pimeyden keskelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti